Näkymä Teneriffan pohjois-koillis kulmalta. Tämä yleisesti esiintyvä termi pohjautuu saksankielisiin sanoihin wandern (vaeltaa) ja lust (halu). Suomeksi sitä on vaikea tarkkaan kääntää, mutta kaukokaipuun ja vaellushalun yhdistelmänä sitä voisi kuvata voimakkaana yllykkeenä tai kaipuuna matkustaa. Psykologisesti ajateltuna sille on ominaista halu itsensä kehittämiseen kokemalla tuntematonta, kohtaamalla yllättäviä haasteita, tutustumalla vieraisiin kulttuureihin, elämänpiireihin ja -tapoihin. Lienee siinä kyse myös pako arjesta ja sen velvoitteista. Termiin perustuen on olemassa festivaali, tehty elokuvia, matkailulehti jne. Monia rockmuusikoitakin se on inspiroinut: Björk, REM, Paul McCartney, David Sylvian, Megadeth. Itse pääsin jo työurani aikana monesti saamaan hoitoa; Suomi ja sen kaunis luonto, etenkin Lappi tuli tutuksi, mutta myös lukuisat Euroopan kaupungit rikastuttivat elämänpiiriä. Mutta vasta eläköitymisen myötä maailma tästä hienosta, mutta kuitenkin rajoittuneesta näkökulmasta, edelleen laajeni. On aikaa ja mahdollisuuksia tuntemattoman maailman, eri elinolosuhteiden ja kulttuurien välittömään kokemiseen ja sitä kautta myös oman itsensä tuntemiseen ja kehittämiseen. Kaamoksen keskellä Wanderlust iskee, jos koskaan. Niinpä nopealla päätöksellä Teneriffalle, ikuiseen kesään. Säät olivat hienot, vähän sadetta mutta enimmäkseen aurinkoa, hienoja auringonlaskuja ja sopivan lämmintä. Enimmäkseen patikointia, välillä rantaa ja uima-allasta ja joka ilta uusia kalaruokaelämyksiä. Mikäs siinä on ollessa. Halpa hintataso taas kerran yllätti. Kanarian mäntymetsä - veden kerääjä Patikoidessani pariinkin eri otteeseen Vilaflorin hienosta kylästä tuli mieleen, että ensi kerralla ainakin Kanarialle mennessä kannattaa harkita majoitusta myös vuoristossa keskellä luontoa. Rauhallista, kauniita mäntymetsiä, hienoja vuoristo- ja viljelysmaisemia, ystävällisiä ihmisiä. Olin jo pari kertaa yrittänyt päästä Espanjan korkeimmalle huipulle mutta säät eivät sallineet. Nyt sää oli aivan ihanteellinen ja Teiden huipulta avautuivat hienosti naapurit; La Gomera, Gran Canaria, El Hierrokin kaukaa erottautui. 3717 metriä aiheuttaa jo sen, että hitaasti pitää kavuta, mutta kannattaa. Kuulin oppaalta, että viranomaiset harkitsevat jollakin tavalla pääsyn rajoittamista Teiden kansallispuistoon. Autoja on puolenpäivän aikaan pysäköitynä kaikkialla, myös tien ulkopuolella ja ihmisiä joka paikassa. Teiden huipulle tarvitaan etukäteen haettu erillislupa, mutta sielläkin tämä ruuhka jo vaikuttaa. Jatkuva virta ylös ja alas kapealla polulla lisää onnettomuusriskiä. Itselleni tuli mieleen Mt Everestin varsinainen nousuosuus, jossa tämä on vakava ongelma, ihmisuhreineen. Samanlaiset, mutta jo pahasti myös paikallisten elämään vaikuttavat ongelmat ovat olleet esillä mm. Barcelonassa, Riossa ja Dubrovnikissa Venetsiasta puhumattakaan. Joten jos haluat Teiden huipulle, aikainen herätys päälle, jotta olet ennen ruuhkia paikalla. La Gomera jalkojen juuressa. Tunteehan sitä piston sydämessään. Wanderlust sotii ilmastomuutoksen hidastamista vastaan. Toisaalta omaa hiilijälkeään yrittää parantaa kotioloissa lajittelemalla jätteitä, kuluttamalla kohtuullisesti, syömällä järkevästi. Myös ymmärrys muita kansoja kohtaan tunnetusti lisää empatian kykyä, kansainvälistä solidaarisuutta ja edistää siten myös maailman vakautta. Mutta minkäs teet. Kotiin palattua sitä on rauhallinen jonkin aikaa, mutta tiedostamattaan sitä jo miettii seuraavaa sukellusta. Taivas ja lompakko ovat rajana. Takaisin Espanjaan. Maa on täydellinen parantola täyshoidolla Wanderlust-oireesta kärsiville. Pyreneiden vuoristo on pääosin meikäläiseltä käymättä kuten koko Pohjois-Espanjakin, pyhiinvaellusreiteille pääsee monin paikoin Espanjasta, kansallispuistot odottavat minua, kielten ja kulttuurien rikas valikoima täydentää palvelutarjottimen. Seuramme järjestää ensi syyskuussa matkan, jolloin voi kuumettaan laskea; Avila, Bilbao, San Sebastian, Pamplona ja Madrid. Erinomainen kohdelääke! Et pääse eksymään Nightwishin sanoin : Haluan nähdä missä seireenit laulavat Kuulla kuinka sudet ulvovat Purjehtia Tyynen valtameren vesiä Tanssia koralliniityillä Sokaistua valkeudesta Löytää syvimmän viidakon Haluan löytää Salaisen Polun Linnun sydämessäni, joten Se ei ole loppu Ei kuningaskunnan tuleminen Matkalla itsellään on merkitys, etäisyydellä, jota vaeltaa. Luonnon kutsulla Minussa ikuisesti, aina ja ikuisesti Wanderlust (kirjoittajan oma käännös) Auringonlasku kattojen yllä. Kirjoittaja on Suomi-Espanja seuran varapuheenjohtaja 1.1.2019 alkaen
0 Comments
Leave a Reply. |
Lumikide kohtaa auringon -blogiBlogi on saanut nimensä Matti Larreksen vuonna 1977 suunnittelemasta Suomi-Espanja seuran tunnuksesta, jossa Suomea symboloi lumikide ja Espanjaa Altamiran luolamaalauksen aurinko. Arkisto
May 2024
Kategoriat |