La Ramblalla Barcelonassa ei ole aina näin rauhallista.


Espanja on hyvin monelle suomalaiselle se ykkösmatkakohde, jonne aina palataan. Niin on monen muunkin maan kansalaiselle ja hyviä syitä riittää erilaisiin tarpeisiin.  Hyvä ruoka ja juoma, lämpö, ystävällinen ja toimiva palvelu, kohtuulliset hinnat, turvallinen ympäristö, mielenkiintoinen historia – jokaiselle jotakin.

Turismin merkitys Espanjan taloudessa vain kasvaa
Turismi on Espanjan taloudelle tunnetusti erittäin tärkeä ja vuonna 2024 turismin arvioidaan Braintrustin tekemän ennusteen mukaan kasvavan edelleen huippuvuodesta 2023. Ulkomaisten turistien määräksi arvioidaan vuonna 2024 noin 91 miljoonaa ja heidän arvioidaan käyttävän rahaa 125 miljardia euroa. Matkailun osuus Espanjan bkt:sta oli huimat 12,8 % (Suomessa noin 2 %). Matkailu työllisti virallisten tilastojen mukaan noin 2,7 miljoonaa ihmistä, mikä oli noin 12,6 % kaikista työllisistä.
Näillä luvuilla ei ole ihme, että Espanjan koko turismia koskeva matkustustase oli vuonna 2023 yli + 100 mrd. euroa, kun se oli Suomessa noin -2,85 mrd€ alijäämäinen. Suomalaiset tekivät matkoja Espanjaan noin 840 000 kun espanjalaiset tekivät Suomeen noin 73 000 matkaa (Tilastokeskus).
​
Kolikon kääntöpuoli - kaikki eivät tykkää turisteista
Kiva, kun tulee euroja ja työpaikkoja, mutta ei meitä matkailijoita vain hyväntekijöinä pidetä. Matkailijoiden tuoman hyödyn sinänsä lähes kaikki ymmärtävät, mutta liika on liikaa myös turistien määrässä. Barcelonassa käydessä tulee ruuhkissa itsellekin aika ahdistunut olo ja pitää lompsaansakin koko ajan vahtia. Hesarin ansiokkaista artikkeleista olemme voineet tänä keväänä lukea turismin vastaisista mielenosoituksista Kanarian saarilla ja myös kompaktissa lempikaupungissani Malagassa.
Iso osa paikallisten ärtymyksestä johtuu kohonneista asuntojen hinnoista ja vuokrista, johon on vaikuttanut paljon airbnb- asuntojen lisääntyminen- asuntoja on siirtynyt pois normaalista asuinkäytöstä. Ei ole mukavaa, jos joutuu kotikaupungistaan sen takia pois muuttamaan. Malagassa asia kärjistyi, kun ison vuokratalon omistaja aikoi sanoa irti kaikki vuokralaisensa ja muuttaa talon pelkästään lyhytaikaisvuokraukseen. Yhden miehen Menkää v… kotiin - kampanja laajeni ja monipuolistui nopeasti; tulee espanjan kieltä taitavallekin uusia sanontoja varmaan vastaan 😉
​
Omilla valinnoillasi voit vaikuttaa moneen asiaan
Matkoilla asumisen suhteen kannattaa siis miettiä missä asuu ja minkälaista kehitystä omilla rahoillaan haluaa tukea. Hotelleissakin on enenevässä määrin ekologisia valintoja painottavia vaihtoehtoja ja ainakin isoimpien varaussivustojen kautta niitä löytää. Ekomerkintöjä on erilaisia ja kannattaa vähän niihin paneutua.
Matkoilla tuppaa unohtumaan monet kotona käytössä olevat periaatteet vaikka lajittelussa – otamme lomaa niistäkin. Kaikkea ei voi tietysti tehdä samalla tavalla kuin kotona, mutta asia kannattaa pitää mielessä. Tavallisessakin hotellissa asuessa voit vaikuttaa vaikka vain omaa pyyhkeiden vaihtoväliä pidentämällä. Ekologiseen matkailuun saat hyviä vinkkejä esimerkiksi Tripsteri – sivustolta, jonka ekotrippipodcasteissa on useita Espanjaan liittyviä, esimerkiksi Vastuullista viiniä Espanjasta, ¡sí señor! on loistava!
Ekologisia valintoja voi tehdä myös ruokaillessa ja juomaillessa. Kasvisruokien ja luomuviinien sekä artesaanioluiden tarjonta on Espanjassa nykyään todella suuri ja etsivä niitä kyllä löytää. Usein muualla tuotetun turistikrääsän sijaan kannattaa rahojaan käyttää mieluummin paikallisiin palveluihin ja lähteä vaikka jollekin opastetulle kierrokselle, teemoja löytyy joka makuun.
Matkailu maitse on lisännyt suosiotaan. Espanjaan matka on kuitenkin aika pitkä ja sinne useimmiten lennetään. Omien lentojensa päästöt kannattaa laskea jollain luotettavalla laskurilla ja niitä voi myös kompensoida. Hyviä kotimaisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi soiden ennallistaminen Hiilipörssissä tai uuden metsän aikaansaaminen 4H-liiton taimitekokampanjassa.

Kirjoittaja MH Jouko Lehtoviita on Suomi-Espanja Seuran puheenjohtaja. Hänellä on 20 vuoden kokemus metsä-, maatalous - ja kulttuurimatkojen organisoinnista Espanjaan ja Portugaliin. 

Suomalaiselle yrittäjälle liiketoiminnan aloittaminen uudessa maassa, uusilla markkinoilla on ollut yksi suurimmista haasteista kautta aikojen. Yhtiön perustaminen, toimiston vuokraaminen ja paikallisen henkilön palkkaaminen on useimmiten paljon kalliimpaa kuin suunniteltu eikä rohkeutta riitä panostuksiin, joissa juridiikkaan, businesskulttuuriin ja –käytäntöihin liittyvät epävarmuustekijät ovat vielä lisäesteenä.

Yhteisöllisen toimistotilan malli maailmalla on kasvanut muutamassa vuodessa suosituksi yrittäjien, start-up  -yrityksien ja muiden pk-yritysten keskuudessa. Tätä kehitystä ovat vauhdittaneet 2000-luvun alusta lähtien nopeasti kasvaneet yrityshautomot ja -kiihdyttämöt, joiden tehtävänä on toimitilojen, neuvonnan ja rahoituksen avulla auttaa yritystoiminnan käynnistämistä, kasvua ja kansainvälistymistä. 
 
Espanjassa yrityshautomot, teknologiapuistot ja muut yhteisölliset tilat ja toimintamallit ovat tulleet vain hieman jälkijunassa, mutta nyt tämä toimintamalli on tullut jäädäkseen. Espanjassa vahvoja teknologiakeskuksia ovat Barcelona ja Madrid sekä nyt myös Malaga, jossa toimii vuonna 1972 perustettu Malagan yliopisto (Universidad de Malaga) sekä Andalusian teknologiapuisto PTA (Parque Technologico de Andalucia). Yliopistossa opiskelee nykyään 35 000 opiskelijaa ja PTA:ssa toimii yli 600 yritystä. PTA:n osuus Malagan provinssin BKT:sta on peräti 8 % ja uusista työpaikoista yli 20 %. 

Monet Espanjaan siirtyneet suomalaiset yrittäjät ovat kuitenkin valinneet 80 000 asukkaan Fuengirolan ensimmäiseksi sijainnikseen, johtuen suuresta suomalaisyhteisöstä siellä sekä osittain kielitaidon puutteesta. Suomen kieltä osaavien kiinteistövälittäjien ja suomikauppojen ympäröimänä on helpompi asettua Espanjaan.
 
Fuengirolan maine Suomessa lienee alkuvuosina rakentunutkin 70-luvun Torren ja Los Pacosin mielikuvan päälle turistirysänä, jossa juntit ja eläkeläiset viettävät aikaansa suomibaarissa ja rantabulevardilla. Vielä tänäkin päivänä kuulen mielestäni fiksulta ystävältäni ja Espanjan kävijältä, että ”kierrän aina Fuengirolan kaukaa, kun käyn Espanjassa”.
 
Tämä harhakuva Fuengirolasta on viime vuosina nopeasti muuttunut ja muuttuu edelleen. Fuengirola on Malagan ohella provinssin yrittäjyysmyönteisin kaupunki, johon on viime vuosina asettunut useita mm. terveys- ja palvelualan yrityksiä Espanjan ulkopuolelta, esimerkkinä useat kansainväliset rekrytointi- ja call center- palvelut. Terveysalan palveluiden ja tapahtumien tarjonta on nopeasti kasvanut ja yhteisöllisten toimitilojen tarjonta lisääntynyt.

 Helmikuussa 2019 EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kävi yhdessä Fuengirolan pormentarin Ana Mulan ja Suomen Madridin suurlähettilään Tiina Jortikka-Laitisen kanssa avaamassa Smart Work Plazan Fuengirolan keskustassa.
 
Smart Work Plaza on yhteisöllinen työtila, jossa työskennellään omissa työpisteissä, mutta ollaan osa työyhteisöä. Malli on kasvanut Suomessa muutamassa vuodessa suosituksi ja tehokkaaksi työmalliksi. Kotitoimistoista ja etäpäivistä siirrytään osaksi työyhteisöä ja suuretkin yritykset ovat löytäneet Co Working -mallin toimivaksi ratkaisuksi esimerkiksi tiimityöskentelyn tehostamiseksi.
Co Working -konsepti on peräisin Suomen Innovation House Finlandin toimintamallista kuitenkin siten, että mukaan on otettu Espanjan yrityskulttuurin vivahteita ja työmalleja soveltaen.
 
Smart Work Plazan vetäjinä toimivat Pauliina Manso ja Outi Hannuksela, joilla molemmilla on parinkymmenen vuoden kokemus Espanjassa toimimisesta. Pauliina on työskennellyt sekä suomalaisissa että espanjalaisissa yrityksissä ja omaa vahvan tietotaidon paikallisesta viranomais- ja rahoitusmaailmasta. Outi puolestaan on yksinyrittäjä sisältöalalla, katsoo espanjalaista työmaailmaa yhteiskuntatieteilijän näkövinkkelistä ja tietää millaista yrittäjän arki on käytännön tasolla niin Suomessa kuin Espanjassa. 

Yksi osa toimintaa on työtilojen tarjoaminen, mutta toisena osana on paikallisen tietotaidon tuominen yhteisössä mukana oleville yrityksille. Yhteinen tila mahdollistaa toiminnan ilman oman liiketilan vuokraamista ja aloitukseen liittyvää byrokratiaa – olipa sitten kyseessä toiminimiyrittäjä tai ulkomaille laajentumista suunnitteleva isompi yritys.  Uusin Smart Work Plazan asiakas on FirstBeat, joka aloitti  työhyvinvointitestaukset Espanjassa maaliskuussa 2019. Smart Work Plaza antaa oikeat mallit ja tuen yrittämiselle sekä paikalliset verkostot niin yrittäjien kuin asiantuntijoiden välille. Se avaa myös espanjalaisille yrittäjille mahdollisuuden suoriin pohjoismaisiin kontakteihin.
 
Smart Work Plaza löytyy sloganilla ”You will never be alone” osoitteesta www.smartworkplaza.com

Kirjoittaja toimii  businessenkelinä FiBANissa (Finnish Business Angel Network) ja jatkaa yrityksensä Creax Oy kautta start-up yritysten sparrausta mentorina sekä puolueettomana arvioijana eri foorumeilla, kuten EU Horizon2020, European HealthTech Investment Forum ja SPARK Finland. 
Yhteystiedot: 
Heikki Rautajoki
+358 405001992
creaxinfo@gmail.com
heikki@creaxhealth.com
​

Näkymä Teneriffan pohjois-koillis kulmalta.

Tämä yleisesti esiintyvä termi pohjautuu saksankielisiin sanoihin wandern (vaeltaa) ja lust (halu). Suomeksi sitä on vaikea tarkkaan kääntää, mutta kaukokaipuun ja vaellushalun yhdistelmänä sitä voisi kuvata voimakkaana yllykkeenä tai kaipuuna matkustaa.
Psykologisesti ajateltuna sille on ominaista halu itsensä kehittämiseen kokemalla tuntematonta, kohtaamalla yllättäviä haasteita, tutustumalla vieraisiin kulttuureihin, elämänpiireihin ja -tapoihin. Lienee siinä kyse myös pako arjesta ja sen velvoitteista. Termiin perustuen on olemassa festivaali, tehty elokuvia, matkailulehti jne. Monia rockmuusikoitakin se on inspiroinut: Björk, REM, Paul McCartney, David Sylvian, Megadeth.

Itse pääsin jo työurani aikana monesti saamaan hoitoa; Suomi ja sen kaunis luonto, etenkin Lappi tuli tutuksi, mutta myös lukuisat Euroopan kaupungit rikastuttivat elämänpiiriä. Mutta vasta eläköitymisen myötä maailma tästä hienosta, mutta kuitenkin rajoittuneesta näkökulmasta, edelleen laajeni. On aikaa ja mahdollisuuksia tuntemattoman maailman, eri elinolosuhteiden ja kulttuurien välittömään kokemiseen ja sitä kautta myös oman itsensä tuntemiseen ja kehittämiseen.  
​
Kaamoksen keskellä Wanderlust iskee, jos koskaan. Niinpä nopealla päätöksellä Teneriffalle, ikuiseen kesään. Säät olivat hienot, vähän sadetta mutta enimmäkseen aurinkoa, hienoja auringonlaskuja ja sopivan lämmintä. Enimmäkseen patikointia, välillä rantaa ja uima-allasta ja joka ilta uusia kalaruokaelämyksiä. Mikäs siinä on ollessa. Halpa hintataso taas kerran yllätti.

​Patikoidessani pariinkin eri otteeseen Vilaflorin hienosta kylästä tuli mieleen, että ensi kerralla ainakin Kanarialle mennessä kannattaa harkita majoitusta myös vuoristossa keskellä luontoa. Rauhallista, kauniita mäntymetsiä, hienoja vuoristo- ja viljelysmaisemia, ystävällisiä ihmisiä. Olin jo pari kertaa yrittänyt päästä Espanjan korkeimmalle huipulle mutta säät eivät sallineet. Nyt sää oli aivan ihanteellinen ja Teiden huipulta avautuivat hienosti naapurit; La Gomera, Gran Canaria, El Hierrokin kaukaa erottautui. 3717 metriä aiheuttaa jo sen, että hitaasti pitää kavuta, mutta kannattaa.

Kuulin oppaalta, että viranomaiset harkitsevat jollakin tavalla pääsyn rajoittamista Teiden kansallispuistoon. Autoja on puolenpäivän aikaan pysäköitynä kaikkialla, myös tien ulkopuolella ja ihmisiä joka paikassa. Teiden huipulle tarvitaan etukäteen haettu erillislupa, mutta sielläkin tämä ruuhka jo vaikuttaa. Jatkuva virta ylös ja alas kapealla polulla lisää onnettomuusriskiä. Itselleni tuli mieleen Mt Everestin varsinainen nousuosuus, jossa tämä on vakava ongelma, ihmisuhreineen. Samanlaiset, mutta jo pahasti myös paikallisten elämään vaikuttavat ongelmat ovat olleet esillä mm. Barcelonassa, Riossa ja Dubrovnikissa Venetsiasta puhumattakaan. Joten jos haluat Teiden huipulle, aikainen herätys päälle, jotta olet ennen ruuhkia paikalla.

Tunteehan sitä piston sydämessään. Wanderlust sotii ilmastomuutoksen hidastamista vastaan. Toisaalta omaa hiilijälkeään yrittää parantaa kotioloissa lajittelemalla jätteitä, kuluttamalla kohtuullisesti, syömällä järkevästi. Myös ymmärrys muita kansoja kohtaan tunnetusti lisää empatian kykyä, kansainvälistä solidaarisuutta ja edistää siten myös maailman vakautta. Mutta minkäs teet. Kotiin palattua sitä on rauhallinen jonkin aikaa, mutta tiedostamattaan sitä jo miettii seuraavaa sukellusta. Taivas ja lompakko ovat rajana.

Takaisin Espanjaan. Maa on täydellinen parantola täyshoidolla Wanderlust-oireesta kärsiville. Pyreneiden vuoristo on pääosin meikäläiseltä käymättä kuten koko Pohjois-Espanjakin, pyhiinvaellusreiteille pääsee monin paikoin Espanjasta, kansallispuistot odottavat minua, kielten ja kulttuurien rikas valikoima täydentää palvelutarjottimen.

​Seuramme järjestää ensi syyskuussa matkan, jolloin voi kuumettaan laskea; Avila, Bilbao, San Sebastian, Pamplona ja Madrid. Erinomainen kohdelääke!       

Nightwishin sanoin :
Haluan nähdä missä seireenit laulavat
Kuulla kuinka sudet ulvovat
Purjehtia Tyynen valtameren vesiä

Tanssia koralliniityillä
Sokaistua valkeudesta
Löytää syvimmän viidakon

Haluan löytää Salaisen Polun
Linnun sydämessäni, joten
Se ei ole loppu
Ei kuningaskunnan tuleminen
Matkalla itsellään on merkitys, etäisyydellä, jota vaeltaa. 
Luonnon kutsulla
Minussa ikuisesti, aina ja ikuisesti
Wanderlust
(kirjoittajan oma käännös)

Kirjoittaja on Suomi-Espanja seuran varapuheenjohtaja 1.1.2019 alkaen

​Kaikella on joku historia takanaan, myös nykyajan sometuksilla. Meidän blogimme historia lähtee vielä normaalia kauempaa eli blogin tunnuksessa olevan Espanjan auringon kuvauksesta noin 4000-5000 vuotta sitten. Silloin joku tuntemattomaksi jäänyt taiteilijasuuruus ikuisti Altamiran pimeissä luolissa abstraktilla tavalla myös auringon. Tämä kuva oli ajatuksissa Matti Larreksella, kun hän vuonna 1977 lähetti voittaneen ehdotuksen seuramme logokilpailuun. Siihen yhdistetty lumikide liittää hyvin yhteen Suomen ja Espanjan. Siihenkin aikaan osattiin myös juhlia ja meno oli postauksista päätellen aika riehakasta.
http://entretenimiento.facilisimo.com/pinturas-rupestres_670405.html

​Lumikide kohtaa näin keväällä hienosti auringon sekä Suomessa että Espanjassa. Lämpöä riittää Suomessakin ja Lapin loppukevään lumilla voi lasketella jopa bikineissä vaikkapa Luoston Aurinkokurussa parhaimmillaan vielä äitienpäivänä. Espanjassa voi pistää Suomea paremmaksi ja lumitilanteen salliessa samana päivänä lasketella Sierra Nevadassa ja sitten uida Välimeressä muiden pohjoismaalaisten turistien kanssa. Meille riittävä vedenlämpö ei ole espanjalaisille vielä tarpeeksi houkuttelevaa. 

Lumikide kohtaa auringon aina kun suomalainen lähtee Espanjan lämpöön ja alkaa sulaa sopivasti. Jo viikossa kiderakenne muuttuu niin että se pysyy pehmenneenä pitkään vielä kotiin palattuakin. Parhaat kohtaamiset muistetaan koko loppuelämän!

Kirjoittaja on Suomi-Espanja Seuran puheenjohtaja

Raisa Venermo ja Alejandro Puyo (AvaLawn verojuristi), puhumassa ulkomaisille yrittäjille Sabadell -pankin järjestämässä Expat Breakfast -tilaisuudessa Barcelonassa 21.2.2018.​
​
Vaivaako kaamosmasennus? Nukkuvatko duunarisi ruudun ääreen keskellä kirkasta (?) päivää? Onko yritykseesi vaikeaa löytää pätevää ja sitoutunutta henkilökuntaa? Suomen pitkä ja pimeä talvi vaatii veronsa tuottavuuden ja mielialan laskuna. 

Useat suomalaiset eläkeläiset ovat jo vuosikymmenien ajan viettäneet talviaan Espanjassa. Viimeisten vuosien aikana myös monet suomalaisyritykset ovat päättäneet seurata muuttolintuja ja siirtää koko yrityksen - tai ainakin osan toiminnoistaan - Espanjaan.
 
Olen suomalainen juristi ja johdan AvaLaw (www.avalaw.es) nimistä asianajotoimistoa Barcelonassa. Avustan kollegojeni kanssa työkseni ulkomaisia sijoittajia ja yrityksiä Espanjassa. Yritysten toimintojen siirtämisen osalta useimmin kysytyt kysymykset ovat seuraavat:

1) Miksi minun kannattaisi siirtää liiketoiminta tai osa siitä Espanajaan?
2) Millaiset yritykset tai yrityksen toiminnot ovat siirrettävissä?
3) Ajatus kiinnostaa, mitkä ovat seuraavat konkreettiset askeleet kohti lämpimämpää bisnestä? 

Toimintojen siirtäminen toiseen maahan saattaa aluksi näyttäytyä vaivalloisena ja kalliina projektina, mutta kysymyksessä on investointi yrityksen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Kulut ovat useimpien yritysten kohdalla lopulta pienet verrattuna säästöihin, joita yritykselle koituu pidemmällä tähtäimellä edullisemman hinta- ja palkkatason maassa. 

Mahdollisuus työskentelyyn etelän auringon alla on myös selkeä kilpailuvaltti rekrytoitaessa parhaita kykyjä lähes mihin tahansa työhön, joka ei ole sidottu tiettyyn paikkaan. Vaikkapa puhelinmyyjän, IT ammattilaisen tai helpdeskin työ tuntuu epäilemättä mielekkäämmältä, jos työpäivän päätteeksi, toimiston oven sulkeuduttua, voi pulahtaa Välimereen uimaan ennen iltarientoja. 

Kysymys ei ole pelkästään fiilistelystä eikä edes pelkästään omakohtaisesta kokemuksesta, vaan faktoista: luonnonvalon vaikutus ihmisen hyvinvointiin on todettu useissa tutkimuksissa. Auringon alla mahdolliset uupumuksesta ja masennuksesta johtuvat sairauslomat vähenevät, työntekijät ovat virkeämpiä ja työtehokkuus sekä -motivaatio pysyvät korkealla.
​
Näin se on. Etelään saa edullisemmin ja helpommin parempaa ja onnellisempaa henkilökuntaa. 

​Tänä päivänä yhä useampi työtehtävä tapahtuu etänä, ja työtiimi voi olla jakaantunut ympäri Suomea. Mikä tahansa työ, jonka voi suorittaa etänä Helsingistä, Oulusta tai Kouvolasta, voi suorittaa myös etänä Aurinkorannikolta, Madridista tai Barcelonasta. Tyypillisimpiä siirrettäviä toimintoja ovat help-desk -palvelut, puhelinpalvelut, useat IT-työt ja online-bisnekset.

Jos toimintojen siirtäminen tuntuu hyvältä ajatukselta tässäpä seuraavat kysymykset, jotka siirtyvät yritykset yleensä kysyvät:

1) Onko toimintojen siirtäminen taloudellisesti kannattavaa? 

Ensimmäinen tehtävämme on lähes aina tehdä laskelma toimintojen siirtämisen kuluista sekä mahdollisista säästöistä, joita etelässä toimimisella voi saavuttaa. Yksiselitteistä laskentamallia ei ole olemassa, koska jokainen projekti on erilainen. Jotta laskelma voidaan tehdä, mm seuraavien seikkojen olisi oltava selvillä:

• Kuinka monta työntekijää Espanjaan palkataan?
• Rekrytoidaanko työntekijät Suomesta vai Espanjasta täällä jo asuvien halukkaiden keskuudesta (suomalaisista tai muista). 
• Mikä on yrityksen toimiala?
• Mikä on Espanjassa tehtävän bisneksen volyymi?
• Mikä on espanjalaisen yksikön ja Suomen suhde? Siirtyykö koko yritys vai vain osa siitä? Onko Espanjaan tuotava toiminta erillinen yksikkö, joka voi esim. myydä palveluita Suomessa olevalle emoyritykselle? Jne.

2) Mihin päin Espanjaa haluan sijoittua tai sijoittaa työntekijäni?

Kerromme mielellämme siirtymisestä kiinnostuneille yrityksille kunkin Espanjan alueen erikospiirteistä, jotta päätöstä ei tarvitse tehdä pelkästään lomakokemusten perusteella. 

Aurinkorannikko (Malaga, Marbella, Fuengirola) ja Costa Blanca (Torrevieja, Alicante) ovat perinteisiä suomi-matkalijoiden kohteita. Tuoreemmat sukupolvet arvostavat kuitenkin muitakin asioita kuin aurinkoa, uimarantaa ja humppailtoja paikallisessa suomibaarissa. Yhä useammat yritykset valitsevat lomarannan sijasta kohteekseen kaupungin, jossa kansainvälinen liiketoiminta on vilkasta, ja työn ohessa voi nauttia korkeammasta kulttuurista ja coolista city-elämästä kaikkine sen ihanuuksineen. Esimerkiksi Barcelona, Valencia ja Madrid tarjoavat loistavat puitteet sekä yrityksille ja että rekrytoitaville työntekijöille. 

3) Mistä löydän luottettavat paikalliset kumppanit yrityksen pyörittämistä varten?

Keltaisilta sivuilta ei Espanjassa kannata kumppania tai palveluntarjoajaa valita, koska viheltäjiä löytyy joka lähtöön. Kulttuuriero suomalaisen suoran ikihongan ja paikallisen käkkärämännyn välillä on merkittävän suuri. Silloinkin kun tuntuu siltä, että oikea kumppani tai palveluntarjoaja on löytynyt, suosittelemme perinteistä riiaus-kihlaus-avioliito -maillia mielummin kuin ensitreffit alttarilla menettelyä. Jaamme mielellämme 15 vuoden  aikana hioutuneen yhteistyökumppaniverkoston kaikkien asiasta kiinnostuneiden suomalaisyritysten kanssa. 

4) Miten prosessi jatkuu sen jälkeen kun periaatepäätös muuttamisesta on tehty ja laskelmat näyttävät siltä, että toimintojen siirtäminen kannattaa?

Espanajalainen byrokratia ottaa aikansa, joten liikkeelle on lähdettävä hyvissä ajoin ennen liiketoiminnan suunniteltua aloittamisajankohtaa. Ensimmäinen konkreettinen toimenpide on pystyttää optimi struktuuri liiketoiminnalle. Suomalainen yritys voi perustaa Espanjaan tytäryrityksen tai toimia täällä suoraan. Joissain tapauksissa Suomeen ei jää yritystä lainkaan. 

Seuraavana vuorossa ovat vuokrasopimukset, sopimukset palveluntarjoajien kanssa täällä jne. ja lopuksi, kun palkattavat työntekijät on rekrytoitu, sosiaaliturvarekisteröinnit, verotunnukset, työsopimukset jne. 

Mikäli arvelet, että yrityksesi toiminnot tai osa niistä olisi mahdollista siirtää etelän auringon alle, otathan meihin yhteyttä. Autamme teitä kartoittamaan mahdollisuudet toimintojen siirtämiseksi Espanjaan ja avustamme teitä läpi prosessin alusta loppuun saakka.

​Kirjoittaja on juristi ja AvaLaw-asianajotoimiston johtaja. AvaLaw on Suomi-Espanja Seuran yhteisöjäsen.